(438)

Sotilaiden salaisuudet

äänikirja ja e-kirja


Stenin paras tähän mennessä!

Tehokas jännäri koston riivauksesta. Sandhamn-sarjan Thomas Andreassen ja Nora Linde yhdistävät voimansa, kun sotilasalueen epäinhimillinen menneisyys herää henkiin saaristoidyllissä.

Marcus Nielsen roikkuu kuolleena opiskelijakämppänsä kattolampusta. Äidin mukaan poika ei ikinä olisi tehnyt itsemurhaa. Thomas Andreasson Nackan poliisista on hädin tuskin toipunut puolen vuoden takaisesta jäihin putoamisesta mutta ryhtyy tutkimuksiin. Jäljet johtavat Sandhamnin lähelle Korsön saarelle, jossa pitkään toimi rannikkojääkäripataljoona, kovien miesten koulu. Juristi Nora Linde, jolla on takanaan rankka avioero, päätyy mukaan setvimään Korsön salaisuutta. Pian tulee tieto toisenkin miehen kuolemasta, joka kytkeytyy vanhaan sotilassaareen.

Viveca Sten (s. 1959) on entinen juristi ja nykyinen täysipäiväinen dekkarikirjailija. Hän debytoi kirjailijana vuonna 2008 rikosromaanillaan Syvissä vesissä (suom. Outi Menna, 2012), joka on Sandhamnin murhat -sarjan aloitusosa. Kirjasta tuli välitön menestys, ja nykyään poliisi Thomas Adreassonista ja juristi Nora Lindestä kertovat dekkarit ovat myyneet maailmanlaajuisesti jo yli 4,5 miljoonaa kappaletta. Stenin rikostarinoissa perheellä ja ihmissuhteilla on keskeinen rooli niin päähenkilöiden arjessa kuin rikosten motiivinakin, aivan kuten oikeassa elämässä. Sandhamn-sarjan dekkarit yltävät jatkuvasti kansainvälisten myyntitilastojen kärkeen. Huikeaa menestystä on saavuttanut myös Stenin kirjasarjaan perustuvan Murha Sandhamnissa -tv-sarja: arviolta 70 miljoonaa ihmistä ympäri maailmaa on seurannut Noran ja Thomasin seikkailuja tv:stä. Viveca Sten asuu nykyään Tukholmassa aviomiehensä ja heidän kissansa kanssa. Kesäisin kirjailija perheineen muuttaa kesäasuntoonsa Sandhamniin, jonne hän rikostarinansakin sijoittaa.


Lukija: Jani Karvinen
Kesto:

3.9

438 arvosanaa

Else

26.1.2024

Lukija pudotti yhden pisteen

Maarit

4.10.2023

sekavaa

Sissi

23.7.2022

Pidän Stenin uskottavasta tavasta kuvailla miljöötä ja henkilöitä, sekä ylipäätään tavasta kirjoittaa, mutta juonellisesti tämä ei päässyt mielestäni dekkareiden parhaimmistoon, ehkä koska loppuratkaisu oli jokseenkin arvattavissa. Ihan hyvä perusdekkari silti.