Nuori Saana Kiviranta oli matkalla Rukalle laskettelemaan, kun hänen siihenastinen elämänsä päättyi. Öisellä nelostiellä Konginkankaalla 19.3.2004 tapahtui Suomen tieliikennehistorian pahin onnettomuus. Linja-auton ja rekan yhteentörmäyksessä kuoli 23 ihmistä ja 14 loukkaantui. Millaisia kuluneet kaksikymmentä vuotta ovat olleet Saanalle? Millaista elämä on, kun mieli ja keho ovat menneet pirstaleiksi? Entä miksi Saanan omituiset oireet vain pahenivat, vaikka murtumat paranivat? Vammautumisen jälkeen alkoi vuosien taistelu hoidosta, kuntoutuksesta ja vakuutuskorvauksista. Vasta oikeanlaisen tuen avulla Saanan oli vihdoin mahdollista alkaa suuntautua uudenlaiseen elämään.
3.9
Anonyymi
23.4.2024
Kiitos tästä kirjasta Saana! Vakuutusyhtiöiden toiminta on edelleen yhtä epäoikeudenmukaista ja yksityisen henkilön taistelu niitä vastaan on lähes mahdotonta. Lisäksi aivovamman tutkintaan ja hoitoihin liittyvien asioiden esilletuominen on erittäin tärkeä asia, itselleni erittäin hyödyllinen! Nimim. Pahoinpitelyn seurauksena läheiselle tullut aivovamma sekä itse joutunut liikenteessä peräänajon uhriksi.
vera
7.4.2024
Hyvä kirja.
Hanna
6.4.2024
Erittäin hyvä