”Minä räpäytin siipiäni kerran, kaksi. Se tuntui kummalta, tuntea niiden liike, jota siteet eivät enää kahlinneet. Vapaus oli juovuttavaa.”

Langanpäitä on kokoelma välähdyksiä: hetkiä, katseita ja kohtaamisia. Yksikään kokoelman sadasta tarinasta ei ole sataa sanaa lyhyempi, eikä yksikään kahtasataa pidempi.

Tarinat kertovat erilaisista maailmoista, joissa peikot lausuvat runoja, konstruktit hamuavat höyryä ja ensitreffeillä saattaa seuralaisen huulilta lehahtaa perhonen lentoon.

Kun tarttuu langan päähän, ei voi tietää, mihin se johdattaa.