Aurinko laski kaukana häämöttävien vuorten taakse...

Hänen ympärilleen levittäytyi autio, avara maa. Oli hiljaista, kuului vain tuulen suhina. Jordan tunsi tulleensa kotiin. Hänen elämänsä oli kääntynyt muutamassa viikossa ylösalaisin: hän oli menettänyt äidin ja tavannut kaksoissisarensa, jonka olemassaolosta hänellä ei aikaisemmin ollut ollut aavistustakaan, mutta tämä syrjäinen karjatila tuntui hänestä tulta ja turvalliselta. Ei edes lähestyvä ukkosmyrsky pelottanut häntä. Hän nukahti sohvalle ja näki unta komeasta karjapaimenesta, joka nosti hänet syliinsä ja suuteli häntä kiihkeästi...