(69)

Elämän merkityksen jäljillä: Keskustelukirjeitä

äänikirja ja e-kirja


Kaksi erilaisesta maailmankatsomuksesta nousevaa vaikuttajaa, emeritukset piispa ja tähtitieteen professori, ryhtyvät jälleen kymmenosaiseen kirjeenvaihtoon.

Valtaoja ja Pihkala aloittivat keskustelun uskon ja tieteen välisestä suhteesta vuonna 2004 arvostelu- ja myyntimenestyksellä Nurkkaan ajattelu Jumala, sitä seurasi suosittu Tiedän uskovani - uskon tietäväni vuonna 2010.

Sopupeliin ei suostuta kolmannessakaan osassa. Kirjeenvaihto etenee tasaväkisenä, sanan säilä heiluu ajoittain terävänä, välillä keskustelijat ajautuvat umpikujaan, ymmärtävät toisiaan väärin ja ärsyyntyvätkin. Näyttää jo siltä, että yhteistä siltaa kahden erilaisen katsomuksen välille on mahdotonta rakentaa.

Ja siitä juuri tässä kirjassa on kysymys: katsomukseltaan erilaisten ihmisten rajojen ylittämisen vaikeudesta ja samalla sen välttämättömyydestä maailman tulevaisuuden vuoksi.

Tästä molemmat kirjoittajat ovat yhtä mieltä: siltojen rakentaminen edellyttää myötätuntoista asennetta toista maailmankatsomusta edustavan ajatuksiin, mutta myös omien heikkojen kohtiensa tunnustamista, siis perinteistä nöyryyden hyvettä.

Kirjeissä pureudutaan mm. seuraaviin kysymyksiin: Miten kirkolla tätä nykyä menee, entä tieteellä? Millainen maailma olisi ilman uskontoja - parempi vai pahempi? Miten he näkevät vanhuuden ja kuoleman?



3.6

69 arvosanaa

Anonyymi

10.2.2024

Vaati hieman keskittymistä ja miettimistä. kiitos rohkeudesta.

Aino

24.1.2024

Laadukasta keskustelua, toisiaan kunnioittaen. Pelkästään siitä sai huikeaa oppia. Saati nuo uudet näkökulmat asioihin, joita oli selvästi herrat pohtineet pitkään.

Eija

26.12.2020

Todella mielenkiintoista ja vaikuttavaa kuunneltavaa. Ihailen molempien käyttämää eloisaa ja ilmaisevaa kieltä. Etenkin Pihkalan filosofinen ja teologinen lukeneisuus loistaa psrhaimmillaan. Keskustelu on kunnioittavaa, mutta silti erittäin terävää. Loistavan hienoa kuunnella, kun kaksi erittäin älykästä ihmistä keskustelee niin erilaisista omista lähtökohdistaan käsin. He pyrkivät ymmärtämään toisiaan, selittämään omaa ajatteluaan niin hyvin kuin mahdollista, ei torppaamaan toista. Se ei ole väittelyä vaan kahden ihmisen kommunikointia parhaimmillaan. Loistava, kerta kaikkiaan!