Etuisan Järvenpääläiset kirjasuositukset sinulle!

Aino Sibeliuksesta (1871-1969) puhutaan ja kirjoitetaan yleensä aina jonkun miehen kautta - useimmiten aviomiehensä Jean Sibeliuksen, mutta myös suomalaisen kulttuurin keskeisiin vaikuttajiin kuuluneiden veljiensä, kirjailija Arvid Järnefeltin, taidemaalari Eero Järnefeltin ja säveltäjä-kapellimestari Armas Järnefeltin. Hän esiintyy vaimona ja sisarena, mutta myös tunnettujen vanhempiensa Alexander ja Elisabeth Järnefeltin tyttärenä.

Aviomies Jean Sibelius kutsui Ainoa ”tunteiden taiteilijaksi”, mutta hänessä oli paljon muutakin lahjakkuutta. Hän tuli perheestä, jossa musiikki, kuvataiteet ja kirjallisuus olivat jokapäiväistä elämää. Ne vaikuttivat myös Ainoon, hän oli monipuolisesti lahjakas, mutta pätevä myös käytännön asioissa. Hänen puutarhansa Ainolassa tuotti perheelle kipeästi tarvittavaa ruokaa. Hän oli hyvä pianonsoittaja, hän teki käännöstöitä ja kirjoitti tarinoita. Paitsi miehensä musiikin ymmärtäjänä ja tämän sävellystyön tukijana, Aino Sibelius toimi viiden tyttärensä kotiopettajana.

Aino Sibeliuksesta on kirjoitettu lukuisia artikkeleita, jotka ovat muokanneet käsitystä säveltäjämestarin puolisosta eräänlaisena kansakunnan ihannevaimona. Sitäkin hän oli, mutta oli myös toisenlainen Aino. Hänen elämänsä näyttää olleen täynnä työtä, ja siihen sisältyi jatkuvaa huolta: lasten sairastelua, yhden tyttären varhainen kuolema, aviomiehen toistuvia, pitkiäkin, ulkomaanmatkoja ja mieltymystä ”viftailuihin”, pitkään myös pulaa rahasta. Ainon terveyskään ei ollut kovin vahva, hän kärsi paitsi hermoista myös reumasta. Silti hänen elämänkaarensa oli pitkä, ja siihen sisältyi vahvoja tunteita ja syvää rakkautta.

Järvenpään maastosta löytyy paloiteltu nuoren naisen ruumis. Epäilykset kohdistuvat kaupungin saatananpalvontayhteisöön, joka on houkutellut huolestuttavasti juuri nuoria naisia viime aikoina. Todisteita mistään vakavammasta ei kuitenkaan löydy - varsinkaan kun naisen henkilöllisyys ei selviä. Samaan aikaan toinen nuori nainen katoaa. Kadonneelta löytyy yhteyksiä eroottiseen valokuvaajaan, jonka jäljille ei päästä. Kaupungin poliisijohto joutuu kovaan ryöpytykseen, kun tutkinta ei etene ja paloittelijasurmaaja kulkee vapaalla jalalla. Tutkintaa sekoittaa vielä entisestään ihmisten asunnoissa ilman lupaa vieraileva huoltomies, jonka jäljet johtavat yhä useammin komisario Heittolan tyttären kotiin.

Elli on vaatimattoman maalaispappilan tytär, haaveileva luonne, joka on pienestä asti halunnut ylös, katolle ja puun latvaan asti, mistä voi nähdä kaiken. Hänen vanhempansa lähettävät hänet kaupunkiin kouluun, missä hän asuu erään naisopettajan luona.

Elli palaa koulun jälkeen kotipappilaansa. Hänen vanhempansa haluavat naittaa hänet. Vävyehdokas on muuan maisteri, joka vierailee pappilassa Olavi Kalm -nimisen ylioppilaan kanssa. Elli ihastuu ylioppilaaseen. Ylioppilaan täytyy kuitenkin lähteä, ja arki palaa Ellin elämään. Maisteri kosii häntä. Elliä kauhistuttaa ajatus avioliitosta maisterin kanssa, jota hän ei lainkaan rakasta. Hänen äitinsä selittää, että "maailmassa hyvin harvoin tyttö saa sen, jota oikein rakastaa... usein hänen täytyy tyytyä siihen, jota voi sietää."